Voinko syödä sitrushedelmiä tai erilaisia marjoja, kuten puolukkaa, tai juoda mehuja jos minulla on usein närästystä? Voiko etikkaa sisältäviä ruokia syödä? Kannattaako virvoitusjuomia juoda? Mitkä ruoat ovat happamia ja onko ruoan happamuudella muuta merkitystä terveyteni kannalta?
Ruoan tai juoman happamuuden rajana pidetään usein pH-arvoa 4,6. Jos pH on tätä matalampi, ruoan tai juoman sanotaan olevan hapan. Tällaisia ovat esimerkiksi sitruuna, useimmat marjat ja hedelmät, mehut, virvoitus- ja energiajuomat, alkoholijuomat, hedelmäkarkit, etikkasäilykkeet ja etikkaa sisältävät maustekastikkeet, kuten ketsuppi. Joskus sanotaan, että happamat ruoat ja juomat voivat aiheuttaa närästystä, olla haitaksi hampaille tai vaikuttaa elimistön happo-emästasapainoon. Onko näissä väitteissä kuitenkaan perää?
Happamat ruoat ja närästys
On totta, että happamat ruoat voivat aiheuttaa närästystä. Ihmisten välillä on kuitenkin suurta vaihtelua sen suhteen, kuinka helposti hapan ruoka alkaa aiheuttaa oireita. Mahalaukku on luonnostaan selvästi happamampi kuin happamat ruoat, eikä runsashappoinen ruoka välttämättä aiheuta oireita.
Ruoan happamuuden lisäksi närästyksen syntyyn vaikuttaa moni muukin asia. Näihin tekijöihin kuuluvat muun muassa:
- Runsas ruokamäärä
- Rasvaiset ruoat
- Ylipaino
- Tupakointi
- Raskaus
Myös makuuasento pian ruokailun jälkeen aiheuttaa helposti ruuan nousua ruokatorveen, mikä tuntuu närästysoireena eli poltteluna ja kipuna rintalastan takana.
Jos närästysoireet vaivaavat, voit kokeilla nauttia pienempiä määriä ruokaa kerralla. Suuri määrä ruokaa mahassa altistaa närästykselle, joten ateriakokojen pienentäminen saattaa auttaa. Jos närästys vaivaa useimmiten öisin, kokeile korjata nukkuma-asentoa esimerkiksi tyynyjen avulla pystympään asentoon.
Pitkittyneen närästyksen syynä voi olla ruokatorven refluksitauti, joka johtuu useimmiten ruokatorven sulkijalihaksen huonosta toiminnasta. Refluksitauti on yleinen, ja länsimaissa sitä esiintyy noin joka viidennellä ihmisellä. Jos epäilet, että sinulla on refluksitauti, ota yhteys lääkäriin ja keskustele lääkärin kanssa lääkehoidon ja lääkkeettömän hoidon mahdollisuuksista.
Muista, että äkilllinen, rintalastan alaosassa tuntuva kova kipu joka saattaa muistuttaa närästystä on syy ottaa heti yhteyttä ensihoitoon tai hakeutua päivystykseen. Tällainen kipu voi olla sydäninfarktin tai sepelvaltimotaudin oire.
Happamat ruoat ja hampaat
Happamilla ruoilla on vaikutusta myös hampaiden terveyteen. Hapan ruoka kuluttaa hammaskiillettä kemiallisesti. Tätä kutsutaan hampaiden eroosioksi. Eroosiota voivat aiheuttaa ruoat ja juomat, joiden pH on alle 5,5. Jos happaman ruoan syöminen aiheuttaa närästystä eli mahahappojen nousua suuhun, tämä voi osaltaan lisätä eroosiota.
Hampaiden terveyden kannalta on hyvä syödä happamat ruoat muun ruokailun yhteydessä. Hapon vaikutusta hampaisiin voi vähentää esimerkiksi:
- Juomalla vettä ruokailun jälkeen ja välttämällä napostelua; hampaiden kannalta on parasta, että happamia ruokia ja juomia nautitaan korkeintaan 3–4 kertaa päivässä
- Nauttimalla kalsiumia sisältäviä ruokia ja juomia (esimerkiksi maitotuotteet, mukaanlukien juusto), jotka neutraloivat happoa
Jos happamuuden vaikutus hampaisiin huolestuttaa, on hyvä kääntyä hammaslääkärin puoleen.
Elimistön happo-emästasapaino
Ruoan happamuus ei vaikuta terveen ihmisen elimistön nesteiden, kuten veren tai solunesteen, happamuuteen. Aika ajoin leviää kuitenkin väitteitä, joiden mukaan elimistön happo-emästasapainolla on vaikutusta terveyteen ja happo-emästasapainoon voi vaikuttaa itse. Tämä ei pidä paikkaansa.
Ruokailu ei vaikuta terveen ihmisen elimistön happamuuteen tai emäksisyyteen. Happamuus määrittyy nesteessä olevien vetyionien kautta. Ihmisen elimistössä munuaiset huolehtivat happotasapainosta ja poistavat ylimääräiset happamat vetyionit virtsaan, jos niitä on saatu happamasta ruoasta liikaa. Jos taas ruoka on hyvin emäksistä, siitä saadaan hyvin vähän happamia vetyioneja. Tällöin munuaiset estävät vetyionien eritystä virtsaan pitääkseen elimistön happamuuden sopivana. Munuaisten lisäksi myös hengitys pitää elimistön pH:ta tasapainossa.
Mikäli elimistön pH:ssa on ongelmia, ne eivät johdu happamasta ruoasta vaan sairauksista, jotka vaativat lääkärin hoitoa.
Mitä happamia ruokia voin syödä?
Monet happamat ruoat ovat terveellisiä, eikä niitä kannata karsia kokonaan ruokavaliosta pois. Esimerkiksi puolukoissa on runsaasti vitamiineja, ja puolukasta toivotaan apua esimerkiksi virtsatieinfektioiden estoon. Kokonaisten hedelmien pH on usein korkeampi kuin niistä puristettujen mehujen, joten jos ruoan happamuus huolettaa esimerkiksi hampaiden eroosion vuoksi, kannattaa suosia kokonaisia hedelmiä mehujen sijasta.
Jos happamuus mietityttää, voit kokeilla vaihtaa happaman ruoan vähemmän happamaan mutta muuten vastaavaan ruokaan. Esimerkiksi banaanin pH on korkeampi kuin happaman ruoan rajana pidetty 4,6, joten sitä ei pidetä happamana ruokana. Voit siis kokeilla vaihtaa esimerkiksi sitrushedelmät banaaneihin. Eri ruokien pH-arvoja voi vertailla verkkosivustojen avulla.
Refluksitaudin hoidossa ruokavaliolla on merkitystä, sillä tietyt ruoat heikentävät ruokatorven sulkijalihaksen toimintaa. Refluksia aiheuttavat ruoat ovat kuitenkin hyvin yksilöllisiä, ja kannattaa rajoittaa vain sellaisia ruoka-aineita, jotka aiheuttavat juuri omalla kohdalla oireita.
Neuvot & Vinkit
Tutustu vinkkeihin ja neuvoihin, joiden avulla saat ruoansulatuksen toimimaan paremmin.
